Toimintamme mittakaava

Edistia-kotia

Sosiaalipalvelualan ammattilaista

Asiakasta kuukaudessa

Liikevaihto / miljoonaa euroa

Säätiön historia

Espoon Diakoniasäätiö on ollut tukea tarvitsevien ihmisten asialla jo 50 vuoden ajan. Säätiön historian vaiheet ovat olleet mitä moninaisimmat, mutta toimintaa ohjaavana perustana on aina ollut halu tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa.

1970-luku –halu auttaa hädänalaisia

1970-luvulla runsas muuttoliike suuntautuu maaseudulta kaupunkeihin ja suurten kaupunkien lähiöt kasvavat. Yhteiskunnan murros näkyy myös Espoon kauppalassa. Asuntopulaa on niin työssäkäyvillä kuin vanhuksilla ja vammaisillakin. Lisäksi vankilasta vapautuvat, alkoholistit ja invalidit tarvitsevat apua. Yhteiskunta ei tarjoa tarpeeksi sosiaalipalveluja ja muutama Tapiolan seurakuntayhdistykseen kuulunut aktiivi kokee paloa auttaa hädänalaisia. Niinpä yksityishenkilöt, nokkamiehenään diplomi-insinööri Pentti Eskola, perustavat Espoon Diakoniasäätiön vuonna 1970. Säätiö rekisteröidään 3.12.1970, sen peruspääoma saadaan testamenttilahjoituksena, eikä säätiöllä siten ole varsinaisia omistajia

Ensimmäiset auttamistoimet kohdistuvat Mankkaan kaatopaikan hökkelikylässä asuviin noin 100 alkoholistiin. Yhteisön asukeista monet ovat aikanaan tulleet pohjoisesta etelän työmaille. Kun työt loppuivat ja asuntoina toimineet työmaaparakit vietiin pois, he ajautuivat alkoholismiin ja asunnottomiksi. Mankkaan suolla on Espoon diakoniasäätiön hallinnoimaa parakkimajoitusta vuoteen 1991 asti. Katso YLEn reportaasi Mankkaan suon alkoholisteista vuodelta 1981.

Perustamisen jälkeen säätiö koittaa myös aktiivisesti helpottaa muuta Espoon vaikeaa asuntopulaa. Perustetaan mm. asunto-osuuskunta KILA, jossa olivat säätiön lisäksi mukana Espoon kauppala ja Asuntosäätiö. KILA:lla on poikkeuslupaa vailla oleva valmis vuokratalohanke Kivenlahdessa. Rahoitus osoittautui kuitenkin ongelmaksi ja kun ei poikkeuslupaakaan saada, vireästi ja tärkeästä ajatuksesta alkanut toiminta kuihtuu. Seurauksena on apatia ja koko säätiötä uhkaa jopa lakkauttaminen.

 

Tukiasuntotoiminta käynnistyy 1980-luvulla

1980-luvun alkuvuodet Espoon Diakoniasäätiö nukkuu Ruususen unta. Säätiön perustaja ja puuhamies Pentti Eskola ei ole kuitenkaan vielä luovuttanut, vaan kutsuu vanhan hallituksen ja valtuuskunnan koolle joulukuussa 1986. Kokouksessa todetaan, että miltei kaikki samat asiat, jotka olivat syynä säätiön perustamiseen, ovat edelleen Espoossa puutteellisesti hoidettu. Säätiön toiminta päätetään aktivoida 13 vuoden tauon jälkeen. Toiminnan uudeksi painopisteeksi valitaan vapautuvat vangit ja heidän asuntoasiansa parantaminen.

80-luvun loppuvuosina säätiö saa ensimmäiset merkittävät toiminta-avustukset tukiasuntotoimintaa varten: oikeusministeriöltä 75 000 markkaa, sosiaalihallitukselta 400 000 markkaa ja Raha-automaattiyhdistykseltä miljoona markkaa.

Säätiö kehittää uusia toimintoja lama-ajan Suomessa 1990-luvulla

Espoon Diakoniasäätiössä alkaa uusi, vahva vaihe 1990 luvulla. Tukiasuntotyö käynnistyy virallisesti vuonna 1991, jolloin säätiöön palkataan ensimmäinen tukiasuntotyöntekijä. Hän on muuten nykyinen Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen!

Kun 1980-luvun kerskakulutuksen aika on ohi ja eletään lamaa, Espoon Diakoniasäätiö on jälleen ajan hermolla: vuonna 1992 aloitetaan talous- ja velkaneuvontaprojekti ylivelkaantuneille. Olemme myös mukana perustamassa Leppävaaraan vapaaehtoistyön keskus ”Raitin pysäkkiä” Espoon Leppävaaraan 1993. Säätiö suuntaa voimavaroja myös perheisiin: yhdessä Olarin seurakunnan kanssa ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella aloitamem ehkäisevän perhetyön Matinkylän alueella.

Vuosituhannen vaihde kolkuttelee jo ovella, kun säätiö perustaa ensimmäiset asumisyhteisönsä: 1997 mielenterveyskuntoutujille suunnattu Siipi-yhteisö Laajalahteen sekä 1998 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien Lintumetsä-yhteisö säätiön Lintuvaarasta hankkimaan kiinteistöön. Vuonna 1999 säätiöön palkataan ensimmäinen päätoiminen toiminnanjohtaja Johannes Niska-Virta. Lisäksi toteutamme useita elämänhallintaa tukevia projekteja mm. Silta-projektin syrjäytymisen vaikutusten ehkäisyyn sekä Nyrkki-huumevalistusprojektin.

Työllistämistoiminta alkaa 2000-luvulla

2000-luvulle tultaessa säätiön toiminta alkaa näyttää aika samanlaiselta kuin nytkin: asunnottomuustyötä, työllistämistoimintaa ja asumispalveluja. Säätiön 2000-lukua leimaavat erityisesti erilaiset projektit ja hankkeet, joiden avulla toimintaa ja palveluja kehitetään. Toiminnanjohtajana toimii Johannes Niska-Virta vuosina 2001 – 2003 ja vuonna 2004 säätiön toimitusjohtajaksi valitaan Jaakko Varvikko.

Vuonna 2000 käynnistyy Enter-työllistämisprojekti Espoon kaupungin, työvoimatoimiston ja säätiön yhteisenä ESR-rahoitteisena hankkeena. Projektissa luodaan perusta nykyisille työvalmennuspalveluille, kun perustetaan kolme työpajaa: Puurakenne, Elektroniikankäsittely ja Kotipalvelu. Pajoilla järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa. Vuonna 2007 käynnistyy mielenterveyskuntoutujien työvalmennus. Lisäksi työvalmennusta kehittyy mm. Amicus- ja Audiatur-projektien avulla.

Vuonna 2000 säätiön oma tukiasuntokanta on 39, lisäksi meillä on tukivastuu 11 Y-säätiön asunnosta. Tukiasuntopuolella tehdään vuosina 2005–2007 työtä nuorten jälkihuollon yksikkö Lokissa. 

Asumispuolella tukiasumisen mallia kehitetään vuosina 2005 – 2007 Asumisen taidot -hankkeessa, jossa syntyy uusi tuetun asumisen palvelumalli TUPA. Mallissa tuki ei rajoitu tiettyyn asuntoon ja mallin mukaiset asumisen avopalvelut käynnistetään 2007.  

Lisäksi säätiö kehittää sosiaalista yritystoimintaa hoiva-alalla HOT-projektilla, jonka seurauksena syntyy vuonna 2007 säätiön ensimmäinen tytäryhtiö EDIAS Hoivapalvelut Oy. 

Palveluasumisen puolellakin tapahtuu suuria: vuokraamme 2001 Diakonissalaitokselta Espoon Pellaksessa (Armas Launiksen katu) olevan 65 -asuntoisen rakennuksen tontteineen. Mittavien muutostöiden jälkeen ensimmäiset asiakkaat, mm. säätiön Siipi-yhteisöstä, muuttavat Kivitasku-nimiseen yksikköön vuonna 2002.

Espoolaisia mielenterveyskuntoutujia palveleva Klubitalo aloittaa toimintansa Espoon kaupungin ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella Matinkylässä 2002.

Vuonna 2003 käynnistämme 2003 asumisneuvonnan yhdessä Espoonkruunu Oy:n kanssa. Tavoitteena on häätöjen vähentäminen. 

2010-luku – Eedi Asumispalvelut Oy perustetaan ja konsernin yhtenäisyyttä vahvistetaan

Espoon Diakoniasäätiö siirtää palveluasumisen Kilonkallio 7 kiinteistöön vuoden 2010 alussa. Kiinteistössä on toiminut aiemmin Nokia, jonka jälkeen se on ollut tyhjillään useamman vuoden. Kun mittavat muutostyöt ja remontti ovat ohi, Kilonkallion taskuihin muuttavat kaikki säätiön asumisyhteisöt: mielenterveyskuntoutujien Siipi, korvaushoitolaisten Pesäpuu ja päihdekuntoutujien Kivitasku. 

Alkuun asukkaita on viitisentoista ja henkilökuntaa kolmetoista. Samoihin aikoihin lakkautetaan Tammiharjun sairaala, josta muuttaa myös asukkaita Kilonkallioon. Alkuun talo tuntuu isolta, mutta vähitellen taskut alkavat täyttyä. Talossa asuu vielä tänäkin päivänä alkuperäisiä asukkaita. Eedi Asumispalvelut Oy perustetaan marraskuussa 2010. Kahta vuotta myöhemmin, 2012, Edias hoivapalvelut Oy lopetetaan ja fuusioidaan Eedi Asumispalvet Oy:öön.

Työvalmennuspalvelut muuttavat Hyljeluodontieltä uusiin toimitiloihin Espoon Kiloon vuonna 2017 ja samalla tehdään merkittäviä toiminnallisia uudistuksia, organisaatiomalli uudistetaan sekä nimi vaihdetaan työ- ja yksilövalmennuksesta työvalmennuspalveluihin.

Säätiölle valitaan uusi toimitusjohtaja Heikki Vaisto, joka aloittaa joulukuussa 2010 ja päättää pestinsä vuonna 2016. Konsernin toimitusjohtajaksi valitaan 1.2.2017 alkaen Pia Harju-Autti.

Klubitalon toimintaa halutaan kehittää yhdessä kumppanikuntien kanssa. Klubitalo-konsepti lakkautetaan loppuvuonna 2017 ja aloitetaan uudella konseptilla, Toimintakeskus Oodi -nimellä sekä uusissa tiloissa Kilonkalliossa 2018.

Konsernin yhtenäisyyttä sekä ulospäin että sisäisissä toimintamalleissa halutaan vahvistaa entisestään. Vuonna 2016 aloittavat konsernin kehittämispäällikkö ja talouspäällikkö. Konsernin henkilöstöpäällikkö nimitetään 2017 ja viestintäpäällikkö 2018. Loppuvuonna 2018 tehdään mittava brändiuudistus ja koko konsernin yhteiseksi markkinointinimeksi tulee Edistia.

Konserni on vuosien saatossa kasvanut ja laajentunut. Säätiökonsernin henkilöstömäärä alkaa lähestyä sataa. Erityisesti vuodet 2017 – 2018 ovat voimakkaan uudistumisen ja kasvun aikaa. Toimintavuonna 2018 konsernin toiminta laajenee uusille paikkakunnille ja toiminnan piiriin tulee paljon uusia asiakkaita, mikä näkyy myös liikevaihdon voimakkaana kasvuna. Säätiö käynnistää uusien tukiasuntojen hankinnan STEAn investointiavustuksen turvin ja hankkii 10 uutta asuntoa vuonna 2019 vahvistaen näin asunnottomuustyötään.  

Säätiön palveluita ja projekteja vuosien varrelta

Säätiön toteuttamat projektit1988-2000

Säätiö sai ensimmäisen merkittävämmän projektiavustuksen 1988, kun Oikeusministeriö myönsi 75 000 mk (n.12.614 €) kartoituksen tekemiseen espoolaisvankien tilanteesta, ja odotuksista vapautumisen kynnyksellä ( Ari Pulkka: Vapautuminen Espooseen, Valtimo 1988)

ESPOON TALOUS- JA VELKANEUVONTAPROJEKTI -91 -94

Ylivelkaantumisen lisäännyttyä voimakkaasti 1990-luvun alussa tarvittiin tietoa ja tutkimusta ongelmasta ja sen lievittämisestä. Monien eri tahojen aktiivisena yhteishankkeena syntyi projekti josta säätiö vastasi hallinnollisesti. Projektia rahoittivat Raha-automaattiyhdistys, Espoon kaupunki, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Espoon seurakunnat. Kokeilusta tehtiin raportti, jossa kuvataan ylivelkaantuneiden arkipäivän todellisuutta, asiakastyötä, yhteistyötä, työnohjausta ja koulutusta. ( Mirjami Sunila & Katja Järvelä, Talous- ja velkaneuvontaa ylivelkaantuneille. Helsinki 1994. Espoon Diakoniasäätiö).

”NUORA”

1995-97 suoritettiin uuden nuoriso-rangaistuksen kokeiluohjelman kehittäminen. Sen tarkoituksena on löytää vaihtoehtoja nuorten tekemien rikosten sovittamiseksi ja se on tarkoitettu 15-17 vuotiaille espoolaisnuorille. Raporttia käytettiin sittemmin nuorisorangaistuksen lain valmistelussa.

”PURJE”

1996-1998 toteutettiin ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön projekti, jossa etsittiin uudelleen asuinyhteisön myönteisiä sosiaalisen kontrollin välineitä kaupunkimaisessa yhteisössä.

”SILTA”

Syrjäytymisprojekti 1998-2000. Auttoi laitoksista vapautuvia ja pitkäaikaistyöttömiä itsenäiseen elämään.

”NYRKKI”

Nyrkki oli kolmevuotinen päihdeasian ja ennaltaehkäisevän työn edistämisprojekti, jonka tarkoituksena on luoda käytännöllisiä monihallinnollisia toimenpide-ehdotuksia päihteistä vapaan yhteiskunnan luomiseksi lapsille ja nuorille.

Tukiasunnot

Vuonna 1988 käynnistyi säätiön tukiasuntotoiminta sosiaalihallituksen myöntämän 400 000 mk:n kerta-avustuksen turvin. Sittemmin vuosittainen RAY:n avustukset vuodesta 1989 Ensimmäinen osa-aikaisen tukiasuntotyöntekijän säätiö palkkasi 1990 ja kokopäiväisen 1991.

Lintumetsä

Lintumetsä on 8-paikkainen päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu asuntoyksikkö Lintuvaarassa. Toiminta alkoi keväällä 1998. Lintumetsän kiinteistö on säätiön oma.

Kivitasku

Kivitasku-yhteisö on vuonna 2001 perustettu 12-paikkainen huumekuntoutujien asuinyhteisö, joka tarjoaa tuetun asumisen vaihtoehdon päihdekuntoutuksen jälkeen ennen itsenäiseen asumiseen siirtymistä. Toiminnan kulmakivinä ovat päihteettömyys ja yhteisöllisyys.

Klubitalo 2002 – 2017

Klubitalo aloitti toimintansa 1.11.2002 Matinkylässä. Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan yhdessä muodostama demokraattinen ja vapaaehtoinen jäsenyhteisö, joka tukee kuntoutujien selviytymistä elämässä eteenpäin.

Toiminta noudattaa Fountain House- klubitaloliikkeen perusideaa. Klubitalo noudattaa toiminnalle luotuja standardeja, joilla turvataan mielenterveyskuntoutujille mahdollisimman hyvät kuntoutumispuitteet.

Toiminta rakentuu työpainotteisen päivän ympärille, jolloin tehdään klubitalon ylläpitämiseen liittyviä työtehtäviä. Jäsenet ovat pääasiassa espoolaisia työikäisiä (18-65) mielenterveyskuntoutujia. Toiminnan rahoituksesta vastaa Espoon kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys RAY. Klubitalon toimintaa jatkaa Edistia Toimintakeskus Oodi.

Muu toiminta, projektit

Lobby

Lobby, nuorten- ja perheidenpalvelupiste on Espoon Diakoniasäätiön, Espoon kaupungin ja Olarin seurakunnan aloittama yhteistyöhanke. Lobby aloitti toimintansa v. 1996 projektina, mutta vuoden 2002 alusta Espoon kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus mahdollisti ja vakinaisti toiminnan osaksi Matinkylän palvelujärjestelmää.

Lobby:n perustehtävänä on kohdata matinkyläläisiä nuoria ja perheitä. Perhetyön lisäksi keskitymme alueen kouluihin. Teemme kiinteätä yhteistyötä alueen suomenkielisten koulujen kanssa. Läheisneuvonpito hanke on lähtenyt Matinkylästä Lobby:n ja sosiaalitoimen kehittelemänä liikkeelle jo vuonna 1998, tällä hetkellä Läheisneuvonpito on Suomessa uusi sosiaalityön muoto. Alueella kehitetään uutta läheisneuvonpito mallia kouluille.

Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa on tiivistä ja muun muassa virkamiestyöryhmä Matinkylän Monitoimisissa on jatkuvasti kehitelty ja suunniteltu yhteisiä työskentelytapoja, minkä seurauksena on syntynyt myös suunnitelma laajasta monitasoisen varhaisen puuttumisen mallista.

Lobby:ssa onkin alkanut keväällä vuonna 2002 Raha.automaattiyhdistyksen rahoittama nelivuotinen projekti Varpunen. Varpusen tavoitteena on puuttua lasten- ja nuorten päihteiden käyttöön sekä ennataehkäisevästi että korjaavasti.

Lisäksi tavoitteena on tukea vanhemmuutta, lasten tervettä kasvua sekä vahvistaa alueen yhteistä sosiaalista vastuuta. Tavoitteena on myös etsiä ja kehittää toimivia malleja Matinkylän alueelle, jotka voidaan tulevaisuudessa siirtää kattamaan koko Espoota.

Raitin pysäkki

On uusimuotoinen verkostoitumiseen ja vapaaehtoistyöhön perustuva toimintakeskus. Raitin pysäkin toiminta-ajatuksena on vapaaehtoistyö ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen, sekä eri taustayhteisöjen verkostoituminen alueellisesti. Raitinpysäkin toiminta alkoi syksyllä 1993. Säätiön lisäksi keskeisinä tahoina ovat SPR Kehä –Espoo ja Espoon kaupunki.

Enter 2000-2003

Projektin tavoitteena on luoda uudenlaisia työllistämismalleja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi. Näitä ovat mm. uudet tuki- ja siirtymävaiheen työpaikat. Lisäksi tavoitteena on luoda tasavertaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistymiseen, työkokeiluun ja harjoitteluun. Opiskelu- ja työllistymismalleja kehitetään osana pajatoimintaa, joka auttaa integroitumista yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat taidot sopeutua työmarkkinoiden käytettäviksi.

Projekti alkoi 1.8.2000 ja sen rahoittajina ovat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Työvoimatoimisto ja Espoon kaupunki. Projekti päättyy 31.12.2003, projektipäällikkö ja projektisihteeri päättelevät projektin kokonaisuudessaan 30.4.2004 mennessä.

Amicus-projekti 2002-2004

Tammikuussa 2002 aloitti toimintansa Amicus-projekti, joka sisältää kaksi erillistä osaprojektia. Hanketta rahoittaa Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskus. Projektin suunniteltu toiminta-aika on 2002-04 ja sen kohderyhmänä ovat yhdistelmätukioikeutetut työttömät. Hankkeella aktivoidaan työllistettävät hakeutumaan työllistämisjakson päätyttyä, työnhakuun avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Vuositasolla asiakkaita tulee olemaan yhteensä n. 30.

Ensimmäisessä linjauksessa työllistäminen tapahtuu Espoon Diakoniasäätiöön n. puoleksi vuodeksi, jonka aikana selvitetään työkykyisyys ja siitä edelleen työllistyminen yksityiselle sektorille.

Toisessa linjauksessa työllistäminen tapahtuu pääsääntöisesti espoolaisiin sosiaali- ja terveysalan järjestöihin ja yhdistyksiin. Hankkeen tarkoituksena on luoda järjestöpohjaisia työllistämismalleja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen. Projekti käynnisti järjestöyhteistyöfoorumin, Järjestöyhteenliittymän toiminnan, jonka tarkoituksena on saada järjestötalo Espooseen.

Säätiö on koko toimintansa ajan pyrkinyt toimimaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden, mm. seurakuntayhtymän, Espoon kaupungin ja työvoimaviranomaisten kanssa, luoden hyvinvointia alueelle. Alkuaikoinaan säätiö tarjosi palveluitaan pääsääntöisesti espoolaisille, mutta palvelee tänä päivänä asiakkaita paikkakunnasta riippumatta. Säätiön toimintaan ovat alusta alkaen kuuluneet useat eri projektit, joilla on kehitetty ja luotu uusia toimintamalleja ja palveluita.