Toimintamme mittakaava

Vuokra-asuntoa

Sosiaalipalvelualan ammattilaista

Asiakasta kuukaudessa

Liikevaihto / miljoonaa euroa

Säätiön historia

Espoon Diakoniasäätiö on ollut tukea tarvitsevien ihmisten asialla jo lähes 50 vuoden ajan. Säätiön historian vaiheet ovat olleet mitä moninaisimmat, mutta toimintaa ohjaavana perustana on aina ollut halu tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa.

Säätiön perusti vuonna 1970 Tapiolan seurakuntayhdistys. Säätiö on rekisteröity 3.12.1970. Juurina oli aktiivisten seurakuntalaisten halu auttaa hädänalaisia. Säätiön peruspääoma saatiin testamenttilahjoituksena, eikä säätiöllä siten ole varsinaisia omistajia. Toiminta oli aluksi pienimuotoista ja suunnitelmia tehtiin erityisesti vanhusten ja vammaisten asumishankkeita silmällä pitäen.

Perustamisen jälkeen säätiöllä oli aktiivinen kausi jolloin keskityttiin Espoon vaikean asuntopulan helpottamiseen. Säätiöllä olikin poikkeuslupaa vailla oleva valmis vuokratalohanke Kivenlahdessa. Yhteistyökumppaneina Asunto osuuskunta KILA:ssa olivat mm. Espoon kaupunki ja Asuntosäätiö. Poikkeuslupaa ei kuitenkaan koskaan saatu ja sen myötä vireästi alkanut toiminta kuihtui ja koko säätiötä uhkasi lakkauttaminen.

Tukiasuntotoiminta käynnistyy 1980-luvulla

Vuosina 1988–1989 säätiö sai ensimmäiset merkittävät toiminta-avustukset Oikeusministeriöltä, Sosiaalihallitukselta ja Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) tukiasuntotoimintaa varten.

Säätiö kehittää uusia toimintoja lama-ajan Suomessa 1990-luvulla

Tukiasuntotyö käynnistyi virallisesti vuonna 1991, jolloin säätiöön palkattiin ensimmäinen tukiasuntotyöntekijä.

1992 säätiö aloitti talous- ja velkaneuvontaprojektin ylivelkaantuneille. 1993 perustettiin puolestaan Leppävaarassa toimiva vapaaehtoistyön keskus ”Raitin pysäkki”.

Vuonna 1996 sai alkunsa ehkäisevä perhetyö Matinkylän alueella yhteistyössä Olarin seurakunnan kanssa ja RAY:n tuella..

Säätiön ensimmäiset asumisyhteisöt perustettiin 1990-luvun lopussa: ensin 1997 mielenterveyskuntoutujille suunnattu Siipi-yhteisö Laajalahteen ja 1998 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien Lintumetsä-yhteisö säätiön Lintuvaarasta hankkimaan kiinteistöön.

Vuosituhannen vaihteessa säätiö toteutti useita elämänhallintaa tukevia projekteja mm. Silta-projektin syrjäytymisen vaikutusten ehkäisyyn sekä Nyrkki-huumevalistusprojektin.

Työllistämistoiminta alkaa 2000-luvulla

2000-luvulle tultaessa säätiön toiminta on muotoutunut tämän päivän toimintaa vastaavaksi. Vuonna 2000 käynnistyi Enter-työllistämisprojekti Espoon kaupungin, työvoimatoimiston ja säätiön yhteisenä ESR-rahoitteisena hankkeena. Projektin ansiosta perustettiin säätiön kolme työpajaa, Puurakenne, Elektroniikankäsittely ja Kotipalvelu, jotka ovat sittemmin laajentaneet palveluitaan ja vakiinnuttaneet asemansa osana säätiön palveluita.

Säätiössä aloitettiin useita uusia toimintoja mm. Amicus- ja Audiatur-projektit työhönvalmennukseen sekä HOT-projekti, jossa kehitettiin sosiaalista yritystoimintaa hoiva-alalla. HOT-projektin seurauksena syntyi 2007 säätiön ensimmäinen tytäryhtiö EDIAS Hoivapalvelut Oy.

Tukiasuntopuolella tehtiin vuosina 2005–2007 työtä nuorten jälkihuollon yksikkö Lokissa. Asumispuolella tukiasumisen mallia kehitettiin vuosina 2005 – 2007 Asumisen taidot -hankkeessa, jossa kehitettiin uusi tuetun asumisen palvelumalli TUPA.

Toimintamuodot 2010 luvulla

2010 luvulle tultaessa säätiön toiminta oli muotoutunut asunnottomuustyöhön, asumispalveluihin ja työllistämistoimintaan.

Eedi Asumispalvelut Oy perustetaan 3.11.2010. Yhtiön tarkoituksena on toteuttaa osaltaan säätiön perustehtävää tuottamalla tukea tarvitseville asumisen ja elämänhallinnan palveluja.

Säätiön palveluita ja projekteja vuosien varrelta

Säätiön toteuttamat projektit1988-2000

Säätiö sai ensimmäisen merkittävämmän projektiavustuksen 1988, kun Oikeusministeriö myönsi 75 000 mk (n.12.614 €) kartoituksen tekemiseen espoolaisvankien tilanteesta, ja odotuksista vapautumisen kynnyksellä ( Ari Pulkka: Vapautuminen Espooseen, Valtimo 1988)

ESPOON TALOUS- JA VELKANEUVONTAPROJEKTI -91 -94

Ylivelkaantumisen lisäännyttyä voimakkaasti 1990-luvun alussa tarvittiin tietoa ja tutkimusta ongelmasta ja sen lievittämisestä. Monien eri tahojen aktiivisena yhteishankkeena syntyi projekti josta säätiö vastasi hallinnollisesti. Projektia rahoittivat Raha-automaattiyhdistys, Espoon kaupunki, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Espoon seurakunnat. Kokeilusta tehtiin raportti, jossa kuvataan ylivelkaantuneiden arkipäivän todellisuutta, asiakastyötä, yhteistyötä, työnohjausta ja koulutusta. ( Mirjami Sunila & Katja Järvelä, Talous- ja velkaneuvontaa ylivelkaantuneille. Helsinki 1994. Espoon Diakoniasäätiö).

”NUORA”

1995-97 suoritettiin uuden nuoriso-rangaistuksen kokeiluohjelman kehittäminen. Sen tarkoituksena on löytää vaihtoehtoja nuorten tekemien rikosten sovittamiseksi ja se on tarkoitettu 15-17 vuotiaille espoolaisnuorille. Raporttia käytettiin sittemmin nuorisorangaistuksen lain valmistelussa.

”PURJE”

1996-1998 toteutettiin ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön projekti, jossa etsittiin uudelleen asuinyhteisön myönteisiä sosiaalisen kontrollin välineitä kaupunkimaisessa yhteisössä.

”SILTA”

Syrjäytymisprojekti 1998-2000. Auttoi laitoksista vapautuvia ja pitkäaikaistyöttömiä itsenäiseen elämään.

”NYRKKI”

Nyrkki oli kolmevuotinen päihdeasian ja ennaltaehkäisevän työn edistämisprojekti, jonka tarkoituksena on luoda käytännöllisiä monihallinnollisia toimenpide-ehdotuksia päihteistä vapaan yhteiskunnan luomiseksi lapsille ja nuorille.

Tukiasunnot

Vuonna 1988 käynnistyi säätiön tukiasuntotoiminta sosiaalihallituksen myöntämän 400 000 mk:n kerta-avustuksen turvin. Sittemmin vuosittainen RAY:n avustukset vuodesta 1989 Ensimmäinen osa-aikaisen tukiasuntotyöntekijän säätiö palkkasi 1990 ja kokopäiväisen 1991.

Lintumetsä

Lintumetsä on 8-paikkainen päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu asuntoyksikkö Lintuvaarassa. Toiminta alkoi keväällä 1998. Lintumetsän kiinteistö on säätiön oma.

Kivitasku

Kivitasku-yhteisö on vuonna 2001 perustettu 12-paikkainen huumekuntoutujien asuinyhteisö, joka tarjoaa tuetun asumisen vaihtoehdon päihdekuntoutuksen jälkeen ennen itsenäiseen asumiseen siirtymistä. Toiminnan kulmakivinä ovat päihteettömyys ja yhteisöllisyys.

Klubitalo 2012 – 2017

Klubitalo aloitti toimintansa 1.11.2002 Matinkylässä. Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan yhdessä muodostama demokraattinen ja vapaaehtoinen jäsenyhteisö, joka tukee kuntoutujien selviytymistä elämässä eteenpäin.

Toiminta noudattaa Fountain House- klubitaloliikkeen perusideaa. Klubitalo noudattaa toiminnalle luotuja standardeja, joilla turvataan mielenterveyskuntoutujille mahdollisimman hyvät kuntoutumispuitteet.

Toiminta rakentuu työpainotteisen päivän ympärille, jolloin tehdään klubitalon ylläpitämiseen liittyviä työtehtäviä. Jäsenet ovat pääasiassa espoolaisia työikäisiä (18-65) mielenterveyskuntoutujia.

Toiminnan rahoituksesta vastaa Espoon kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys RAY.

Muu toiminta, projektit

Lobby

Lobby, nuorten- ja perheidenpalvelupiste on Espoon Diakoniasäätiön, Espoon kaupungin ja Olarin seurakunnan aloittama yhteistyöhanke. Lobby aloitti toimintansa v. 1996 projektina, mutta vuoden 2002 alusta Espoon kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus mahdollisti ja vakinaisti toiminnan osaksi Matinkylän palvelujärjestelmää.

Lobby:n perustehtävänä on kohdata matinkyläläisiä nuoria ja perheitä. Perhetyön lisäksi keskitymme alueen kouluihin. Teemme kiinteätä yhteistyötä alueen suomenkielisten koulujen kanssa. Läheisneuvonpito hanke on lähtenyt Matinkylästä Lobby:n ja sosiaalitoimen kehittelemänä liikkeelle jo vuonna 1998, tällä hetkellä Läheisneuvonpito on Suomessa uusi sosiaalityön muoto. Alueella kehitetään uutta läheisneuvonpito mallia kouluille.

Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa on tiivistä ja muun muassa virkamiestyöryhmä Matinkylän Monitoimisissa on jatkuvasti kehitelty ja suunniteltu yhteisiä työskentelytapoja, minkä seurauksena on syntynyt myös suunnitelma laajasta monitasoisen varhaisen puuttumisen mallista.

Lobby:ssa onkin alkanut keväällä vuonna 2002 Raha.automaattiyhdistyksen rahoittama nelivuotinen projekti Varpunen. Varpusen tavoitteena on puuttua lasten- ja nuorten päihteiden käyttöön sekä ennataehkäisevästi että korjaavasti.

Lisäksi tavoitteena on tukea vanhemmuutta, lasten tervettä kasvua sekä vahvistaa alueen yhteistä sosiaalista vastuuta. Tavoitteena on myös etsiä ja kehittää toimivia malleja Matinkylän alueelle, jotka voidaan tulevaisuudessa siirtää kattamaan koko Espoota.

Raitin pysäkki

On uusimuotoinen verkostoitumiseen ja vapaaehtoistyöhön perustuva toimintakeskus. Raitin pysäkin toiminta-ajatuksena on vapaaehtoistyö ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen, sekä eri taustayhteisöjen verkostoituminen alueellisesti. Raitinpysäkin toiminta alkoi syksyllä 1993. Säätiön lisäksi keskeisinä tahoina ovat SPR Kehä –Espoo ja Espoon kaupunki.

Enter 2000-2003

Projektin tavoitteena on luoda uudenlaisia työllistämismalleja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi. Näitä ovat mm. uudet tuki- ja siirtymävaiheen työpaikat. Lisäksi tavoitteena on luoda tasavertaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistymiseen, työkokeiluun ja harjoitteluun. Opiskelu- ja työllistymismalleja kehitetään osana pajatoimintaa, joka auttaa integroitumista yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat taidot sopeutua työmarkkinoiden käytettäviksi.

Projekti alkoi 1.8.2000 ja sen rahoittajina ovat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Työvoimatoimisto ja Espoon kaupunki. Projekti päättyy 31.12.2003, projektipäällikkö ja projektisihteeri päättelevät projektin kokonaisuudessaan 30.4.2004 mennessä.

Amicus-projekti 2002-2004

Tammikuussa 2002 aloitti toimintansa Amicus-projekti, joka sisältää kaksi erillistä osaprojektia. Hanketta rahoittaa Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskus. Projektin suunniteltu toiminta-aika on 2002-04 ja sen kohderyhmänä ovat yhdistelmätukioikeutetut työttömät. Hankkeella aktivoidaan työllistettävät hakeutumaan työllistämisjakson päätyttyä, työnhakuun avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Vuositasolla asiakkaita tulee olemaan yhteensä n. 30.

Ensimmäisessä linjauksessa työllistäminen tapahtuu Espoon Diakoniasäätiöön n. puoleksi vuodeksi, jonka aikana selvitetään työkykyisyys ja siitä edelleen työllistyminen yksityiselle sektorille.

Toisessa linjauksessa työllistäminen tapahtuu pääsääntöisesti espoolaisiin sosiaali- ja terveysalan järjestöihin ja yhdistyksiin. Hankkeen tarkoituksena on luoda järjestöpohjaisia työllistämismalleja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen. Projekti käynnisti järjestöyhteistyöfoorumin, Järjestöyhteenliittymän toiminnan, jonka tarkoituksena on saada järjestötalo Espooseen.

Säätiö on koko toimintansa ajan pyrkinyt toimimaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden, mm. seurakuntayhtymän, Espoon kaupungin ja työvoimaviranomaisten kanssa, luoden hyvinvointia alueelle. Alkuaikoinaan säätiö tarjosi palveluitaan pääsääntöisesti espoolaisille, mutta palvelee tänä päivänä asiakkaita paikkakunnasta riippumatta. Säätiön toimintaan ovat alusta alkaen kuuluneet useat eri projektit, joilla on kehitetty ja luotu uusia toimintamalleja ja palveluita.