Uusi vuosi on alkanut, ja samalla uusi aikakausi: historiamme kenties suurin rakenteellinen sote-uudistus on toteutunut ja uudet hyvinvointialueet aloittaneet toimintansa vuoden alusta. Työntekijöiden ja hallinnon lisäksi mullistus on tietenkin suuri myös hyvinvointialueiden asukkaille. Lisäksi se vaikuttaa Edistian kaltaisiin yksityisiin palveluntuottajiin. Mitä säätiöomisteinen, vahvalla arvopohjalla sekä yhteiskunnallisella yrittäjyydellä toimiva yksityinen sosiaalipalveluiden tuottaja siis odottaa muutokselta?
1. Rakenteiden pystyttämisestä palveluiden kehittämiseen
Ymmärrämme, että hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on iso ponnistus: uudet virkamiehet ovat luonnollisesti kiireisiä, kun alueilla on keskitytty rakenteiden pystyttämiseen ja hallinnon pyörittämiseen. Toivottavasti pian päästään kuitenkin myös kehittämään palveluita ja rakentamaan kumppanuuksia, jotka tähtäävät aidosti asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseen ja uusien palveluinnovaatioiden syntymiseen.
Hyvinvointialueiden organisaatiomallit näyttävät aikamoisilta hallintohimmeleiltä. Tämä on ymmärrettävää, koska kokonaisuus on laaja. Toivottavasti hallintorakenteen sisälle saadaan rakennettua hyvät yhdyspinnat sekä sisäinen vuoropuhelu ja yhteistyö, jotta vältetään palveluiden ja päätöksenteon siiloutumista ja osaoptimoinnin vaaraa ja sitä, että asiakkaan palvelupolku katkeaa organisaatiorajoihin.
2. Strategioista käytäntöön
Alueiden strategiat näyttävät kunnianhimoisilta ja lupaavat myös melkoisia uudistuksia. Varmasti kaikki toivomme, että asetettuihin tavoitteisiin myös päästään. Strategioiden toteutumista on syytä myös seurata ja suunnitelluista uudistuksista sekä niiden toteutumisesta kertoa ulospäin. Tässä on luonnollisesti avainasemassa avoin viestintä.
Historiallisessa rakenneuudistuksessa on siis mahdollisuus myös historialliseen strategiseen asiakaspalvelu-uudistukseen, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja tuottamista aidosti parannetaan. Rakenneuudistus ei tätä laadullista uudistusta yksinään takaa, mutta se voi sen mahdollistaa.
3. Yhteiskehittämisellä laatua ja kustannustehokkuutta
Pienehkön sosiaalialan toimijan näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää käynnistää aito yhteiskehittämisen kulttuuri, jossa mukana ovat hyvinvointialueen lisäksi niin palveluiden tuottajat kuin palveluiden käyttäjätkin. Nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä palveluiden saatavuudessa, laadussa että rahoituspohjassa ovat niin suuret, että ei ole varaa jättää huomiotta erilaisia ajatuksia ja näkökulmia. Suuruuden ekonomia ei saa jyrätä alleen pienen asiakkaan tai pienen palveluntuottajan ääntä.
Monilla palveluntuottajilla ja kolmannen sektorin toimijoilla on arvokasta kokemusperäistä tietoa asiakaskunnan tilanteesta ja tarpeista. Kaikki tieto – myös hiljainen – on syytä valjastaa yhteisen hyvän rakentamiseen. Yhteiskehittämisellä ratkotaan asiakaskunnan moninaisia haasteita ja parannetaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Se tuo hyvin tehtynä myös kustannustehokkuutta. Siksi aito vuoropuhelu palveluntuottajien kanssa on tärkeää myös kilpailuttamisen yhteydessä.
Hyvinvointialueet eivät voi selviytyä palvelutuotannostaan yksin. Ne tarvitsevat rinnalleen yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita, joiden kanssa rakentaa kumppanuuksia, yhteistyötä ja entistä parempia sosiaali- ja terveyspalveluita. Olemme valmiita kantamaan oman kortemme kekoon yhteisen hyvän eteen.
Pia Harju-Autti
toimitusjohtaja
