Pitkän työuran tehnyt yrittäjä löysi uuden suunnan Edistian etävalmennuksessa

Riitta (nimi on muutettu, artikkelin kuva on kuvituskuva) on 53-vuotias, elämäntyönsä yrittäjänä tehnyt alanvaihtaja. Hän on toiminut pääasiassa ravintola- ja catering alalla. Kymmenen vuotta sitten elämä pysäytti. Riitta loukkaantui pahoin ja epäonnistunut hätäleikkaus aikaansai pahan hermoratavaurion. ”Olin puoli vuotta täysin sänkypotilas, en pystynyt edes kävelemään. Korjausleikkauksen jälkeen alkoi intensiivinen kuntoutus, joka kesti neljä vuotta. Jouduin opettelemaan uudestaan kävelemään ja olin siinä kunnossa, että minut laskettiin hissillä terapia-altaaseen ja ylös.” Siitä alkoi hidas kuntoutuminen ja Riitta kärsii edelleen pahoista hermosäryistä mm. selässä ja käsissä. Vanha elämä meni ihan uusiksi: entisen uran, yrittäjyyden, esimiestehtävät ja kansainväliset ympyrät sai unohtaa.

Toipumisen edistyttyä Riitta pystyy taas kävelemään ja toimimaan arjessa, vaikka kipu on jokapäiväinen vieras. ”Olen oppinut kuuntelemaan kehoani ja säätelemään kipua tekemisilläni. Osaan jo aika hyvin valita mitä pystyn tekemään ja mistä pitää luopua”. Kun kuntoutuminen edistyi, Riitta ohjattiin kuntouttavaan työtoimintaan. ”Halusin tulla työpajalle testaamaan työkykyäni ja selvittämään, että vieläkö minusta johonkin työhön olisi. Kävin tutustumassa myös muualla, mutta Edistian työvalmennuksen ilmapiiri tuntui heti niin positiiviselta ja kotoisalta, että valitsin tämän paikan. Tarkoitukseni oli kokeilla, miten pärjään ja kestän työntekoa, kun en pysty enää itse täysin säätelemään tekemisiäni, vaan tehtävät tulevat annettuina.”

Valmennusta omien voimavarojen mukaan

Kuntouttava työtoiminta ei ollut Riitalle entuudestaan tuttua. ”Työpajalle tulo oli minulle iso juttu ja tilanne todella outo. Olin ensimmäistä kertaa sitten nuoruusvuosien ohjattavana enkä itse ohjaamassa. Valmentajani Marianne (Maxwell) otti kuitenkin minut huomioon loistavalla asenteella: hän painotti, kuinka henkilökunta on siellä minua varten ja edistämässä juuri minun asioitani. Sain avata omaa tilannettani omaan tahtiini – mikäli halusin niin tehdä. Marianne oli myös joustava, välillä kun kipu otti vallan, pystyin pitämään tauon työskentelyssä ja kävin ulkona hengittelemässä. Ja muutaman kerran, kun olo oli erityisen huono, hän suositteli, että otan sairauslomaa. Tuntui tosiaan, että valmennus pohjautui juuri minun omiin lähtökohtiini ja voimavaroihini.”

Koska kuntouttava työtoiminta oli Riitalle vierasta, hän lähti mukaan ”katsotaan mitä tämä on” -asenteella. ”Minulla ei ollut työpajatoiminnasta ennakkoasenteita, mutta satuin törmäämään ennen Edistialle tuloani ohjelmaan, joka näytti pajatoiminnan hyvin negatiivisessa valossa. Itse en kuitenkaan kokenut, että Edistian asiakkaat olisivat suhtautuneet pajatoimintaan mitenkään negatiivisesti. Toki osa teki työtehtäviä vain tekemisen takia, mutta oli hienoa huomata, miten ainakin meidän ryhmässä muodostui oikeaa ryhmähenkeä, joka sparrasi meitä tekemään parhaamme ja pyrkimään eteenpäin.”

Riitan valmennusryhmän jäsenillä on todella erilaisia taustoja, lähtökohtia ja tarpeita. ”Oli kiva, että ehdimme tutustua toisiimme ja saimme valmennusta myös paikan päällä Kilon pajalla ennen koronan puhkeamista ja etävalmennukseen siirtymistä.”

Etävalmennuksessa on enemmän aikaa itsetutkiskelulle

Riitalle etävalmennus on sopinut erinomaisesti. ”Välillä kun särky on paha, on helpotus, kun ei tarvitse lähteä liikkeelle. Valmennus tuo minulle myös rytmin arkeen: maanantai ja tiistai ovat toimintapäiviä, keskiviikko vapaapäivä, torstai ja perjantai taas toimintapäiviä ja sitten viikonloppuvapaa. Tuntuu, että etävalmennus on herätellyt ryhmässämme niitäkin, jotka eivät olleet pajalla ehkä kaikkein motivoituneimpia,” Riitta miettii.

”Tämän tyyppinen työskentely ja saamamme tehtävät pakottavat kohtaamaan asioita ja tekemään itsetutkiskelua tahdoitpa tai et. Minä olen etävalmennuksessa prosessoinut elämäntilannettani ja miettinyt omaa, työpajalle johtanutta elämänpolkuani ja sitä, mihin suunnata jatkossa. Tuntuu myös, että toimimme edelleen valmennusryhmän kanssa tiiminä, vaikka emme tapaakaan enää fyysisesti. Ryhmään kuuluminen tsemppaa niitäkin tiimiläisiä, joilla voi välillä olla vaikeuksia vaikka päästä aamulla ylös tai saada muuten rytmiä arkeen,” miettii Riitta. ”Etävalmennus on osoittautunut tosi toimivaksi ja mielestäni se voi sopia joillekin jopa paremminkin, kuin fyysinen paja. Osa valmennettavista ehkä kokee, että työpajalla tehdään yhteiskunnan pakottamana asioita, joihin ei ole itse motivoitunut. Etänä työskennellessä on enemmän aikaa keskittyä omaan itseensä ja omaan tilanteeseensa.”

Uusi ammatti on selkiytymässä

Riitalle on selvää, että hän palaa työelämään, mutta pitkä opiskeluaika ei enää välttämättä kiinnosta. Oppisopimus tai työssäoppimisen kautta kouluttautuminen tuntuisi mielekkäältä ja tähtäimessä on ainakin puolipäivätyö. Valmentaja-Mariannella on ollut uusien mahdollisuuksien etsimisessä iso rooli. ”Marianne on ollut tosi joustava, mutta toisaalta juuri sopivan tiukka. Hän on lempeästi potkinut minua eteenpäin ja kannustanut kivun ja epätoivon hetkillä. Välillä uuteen ammattiin kouluttautuminen minun iässäni tuntuu isolta asialta, mutta toisaalta uskon, että minulla on paljon annettavaa omien kokemuksieni ja pitkän työurani ansiosta. Idea siitä, mikä uusi työ voisi olla, on jo olemassa, mutta pureskelen asiaa vielä hetken. Onneksi olen saanut työstää uuteen työuraan liittyviä ajatuksiani ja henkistä puolta rauhassa. Olemme myös valmennuksessa sekä TE-toimiston työpsykologin kanssa selvittäneet erilaisia koulutus- ja työmahdollisuuksia.

”Työvalmennukseen ja työpajatoimintaan tutustuminen on avannut silmiäni: on ollut tosi hieno huomata, minkälaiset tukiverkostot meillä Suomessa on. En tiedä, onko missään muualla maailmassa asiat näin hyvällä tolalla! Apua saa ihan varmasti, se on vaan itsestä kiinni, haluaako ottaa sitä vastaan!” Riitta painottaa.

Mitä Edistian etävalmennus on?

”Edistia työelämän etävalmennus alkoi huhtikuussa 2020, kun pandemiatilanne oli sulkenut työpajat. Olimme uuden edessä, kun lähdimme vauhdilla rakentamaan uutta valmennuskonseptia. Tavoitteena oli sitouttaa valmentautujamme toimintaan ja ylläpitää heidän arkirytmiään poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta”, kertoo vastuuvalmentaja Marianne Maxwell.

”Kehitimme menetelmän, jossa valmentautujalle lähetetään päivittäin elämänhallintaa, työelämätietoutta, terveyttä ja motivaatiota tukevia tehtäviä. Valmentautujalla on neljä tuntia aikaa vastata tehtäviin ja palauttaa ne valmentajalle. Valmentaja kuittaa tehtävät palautetuksi ja antaa palautteen. Edistian henkilökunta on lisäksi koko ajan tavoitettavissa puhelimella, mikäli tehtävissä on kysyttävää tai valmentautuja kaipaa juttukaveria. Lisäksi suomen kielen harjaantumista tarvitseville valmentautujille lähetetään kielitehtäviä,” valottaa Marianne.

Etävalmennukseen voi osallistua kotitietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Lisäksi Edistian työvalmennuspalveluissa testataan parhaillaan erilaisia digitaalisia oppimisalustoja, joilla tehtäviin saadaan vielä lisää ominaisuuksia, interaktiivisuutta ja mielekkyyttä.

”Etävalmennus sopii monelle valmentautujalle”, Marianne miettii. ”Kuitenkin kun kyselin, niin kaikki omista valmentautujistani olisivat ennemmin työpajalla, kuin etävalmennuksessa. Sosiaalinen verkosto pajoilla on heille niin tärkeä. Valmentautujat kokevat kumminkin, että etävalmennus on parempi, kuin ei valmennusta ollenkaan. Etävalmennus antaa aikaa itsetutkiskelulle, tiedonhaulle ja työnhaussa aktivoitumiselle. Teemme valmennuksessa myös esimerkiksi ansioluetteloita ja työhakemuksia. Joillekin etävalmennuksen yksinäisyys ei kerta kaikkiaan sovi. Esimerkiksi mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevat ovat muutenkin äärirajoilla yhteiskunnan sulkeutuessa ympäriltä. He jäävät helposti todella yksin,” Marianne miettii.

”Uskon, että etävalmennus tulee jäämään pysyvästi osaksi Edistian työvalmennuspalvelujen palvelutarjontaan. Se kun ei ole paikkaan tai aikaan sidottua ja etävalmennuksen mahdollisuudet ovat valtavat,” hän summaa.